maanantai 30. marraskuuta 2015

Onkos tullut kesä?

Kesä on tullut taas talven keskelle! Talvea ja lunta kesti vain muutaman päivän. Nyt maa on taas aivan lumeton ja suunnittelen jopa myöhäistä perennapenkin perkkausta.

Tunnelmoidaan sitten sisällä kynttilöitä poltellen ja köllötellään takkatulen lämmössä. Onneksi näin joulun alla on kaikenlaista pientä puuhaa ja värkkäilyä. Niin - ja onneksi ei ole lumitöitä!
 
Herkkä ja vaatimaton jouluruusu ilahduttaa.

Tunnelmaa terassilla.


tiistai 24. marraskuuta 2015

No, nyt tuli talvi!


Perjantain ja lauantain välisenä yönä satoi viimein lunta ja sitä tulikin ihan kolattavaksi asti! "Talkkari" oli (taas) omilla reissuillaan, joten oli pakko kolata pikkukoirapiha ja käytävät koira-aidan vierustalle ja isolle puolelle. Ei haittaa - kunto kasvaa kohisten talkkarin apulaisella.

Nora oli vähän ihmeissään aamulla, kun maa oli aivan valkoinen. Ja Pyry oli taas omassa elementissään ja nimensä veroinen. Pyry ei kyllä mielellään tassujaan kastele kostean kylmällä pihalla, mutta heti kun on vähän pakkasta ja lunta niin vauhti onkin aivan toinen.

Tavallisesti poikaa saa houkutella postireissulle, mutta nytpä homma menikin aivan toisin päin. Molemmat äiti sekä poika viihtyivät tuntitolkulla pihassa ja saivatpa päästäisen eräksi vauhdikkaan jahtitapahtuman päätteeksi.


Nora se pyyhkii tassunsakin käskystä! Valitettavasti mummeli on koko ikänsä ollut tosi äänekäs. Onkohan mummelin omakin kuulo jo mennyt? Tässä pätkässä on myös ääninäyte mukana.

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Tuttu teekuppi Annalla ja Alexilla


Kirpparilta joskus ostettu Arabian kauniin sininen teekuppi vilahti taas Solsidanin jaksossa, jossa Anette ja Mickan olivat kyläilemässä Annan ja Alexin luona. Pariskunnan iloisen värikkäässä retrotyyliin sisustetussa kodissa vilahtaa muitakin tosi kauniita esineitä, astioita, huonekaluja ja pirtsakoita retrokuoseja. Tässä räiskyvän värikylläisessä kodissa tunnelma on aivan toinen kuin Mickanin ja Fredden skandinaavisen niukasti ja tyylikkään viileästi sisustetussa avarassa ja valoisan vaaleassa luksuskodissa.

Arabian S-sarjan kivitavarateekupin ja asetin on suunnitellut Ulla Procopé ja kauniin käsinmaalatun kukkakuvion sarjaan Hilkka-Liisa Ahola. Ahola työskenteli muutaman harjoitteluvuoden jälkeen Arabian taideosastolla vuosina 1947 - 1974. Teekupin kuvio on suunniteltu 1971 ja se on ollut tuotannossa 1970-luvun alussa. S-sarjaa on myös tunnettu Ruska-astiasto. 

Täältä Laatutavara.comin sivuilta Facebookista löytyy lisää tietoa Aholasta ja hänen töistään.

Kuvankaappaus: YLE Areena, Solsidan - Onnea onkimassa.

 
  





torstai 12. marraskuuta 2015

Mäyräkoirat ovat tulleet uunista ulos

Käväisin syyskuun alussa keramiikkakeskiviikkona muutaman kilometrin päässä sijaitsevan Keramiikkapaja TiinaMarin pajassa vähän leipomassa mäyräkoiria.

Savi on ihan uusi materiaali mäykkyhommissa. Tämä kestoaihe löytyy kyllä monesta värkkäilystä ja mäyräkoiran vauhdikkaan hauska hahmo on ikuistettu mm. tilkkutyynyihin, kangaskasseihin, huopaheijastimiin ja avaimenperien krymppisfiguureihin. Löytyypä peltinauhasta itseväännellyt piparimuotitkin.

Uunista tuli ulos kolme vauhdikkaan virtaviivaista tyylittelyä sekä muutama melkein rotumääritelmän mukainen mäyräkoira. Ja karkeakarvaisia tietenkin! Kun pääsin niin hyvin vauhtiin leivoin myös pienen keramiikkapatsaan ja siitähän tuli ANI!

Valitettavasti Anin toinen korva oli repsahtanut poltossa, mutta sepä ei haittaa. Eipä tämä teos oikein ole kuvanveiston riemuvoitto tai muotoilutaidon kirkkain helmi, mutta on siinä kyllä vuosi sitten poisnukkuneen rakkaan mäykkykasvatti Anin henkeä. Iloinen pilke silmäkulmassa, vauhdissa lepattavat korvat ja pikkumerirosvon parta pusuista pörröllään.

Värkkäilykuvia löytyy lisää täältä


Kuva: Tiina Pietilä, Keramiikkapaja TiinaMari


http://www.juttujajoenpenkalta.blogspot.fi/



http://www.juttujajoenpenkalta.blogspot.fi/



http://www.juttujajoenpenkalta.blogspot.fi/



http://www.juttujajoenpenkalta.blogspot.fi/



http://www.juttujajoenpenkalta.blogspot.fi/

keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Kesän satoa



Ostimme Tyrnävän siemenpottumarkkinoilta 5 kilon pussin erinomaista Timoa ja siitä saatiinkin maailman parhaat uudet potut. Pottumaahan ei satsattu, vaan se raivattiin nokkospuskaan. Isäntä käänteli maan pariin kertaan jyrsimellä, potut lykättiin maahan, mullattiin kerran ja satoa tuli ilman sen kummempia ponnisteluja! Nyt varastossa on saavillinen eli 30 kiloa pottuja, jotka luultavasti ovat siellä vielä keväälläkin. Eli saadaan siemenperunat omasta takaa ja voidaan taas ihailla kasvun ihmettä.


Kokeilin ensimmäistä kertaa superherkun ja terveyskasvin lehtikaalin kasvatusta. Kasvatin osan taimista itse ja muutaman ostin puutarhalta. Osa taimista oli tummempaa mustakaalta, joka tunnetaan myös nimellä palmukaali. Lehtikaali kasvoi hyvin ja sitä oli mukava katsella, kunnes ötökät iskivät siihen, enkä monista yrityksistä huolimatta saanut niitä häädettyä. Muutaman kerran sain lehtiä itse maistella. Arvasin, että huonosti käy! Kerran olen nimittäin kasvattanut parsakaalta ja hävisin taistelun isoille, vihreille madoille.



Kukat kasvoivat hyvin! Kehäkukkaa kylvin suoraan kasvilavaan ja samettikukkaa jopa esikasvatin. Molemmat kukat toimivat puutarhurin apuna ötökkähäädössä ja kehäkukat ilostuttivat myös vaasissa sisällä ja ulkona. Loppukesästä myös lempikukat gladiolukset ja liljat kukkivat komeina.

Olen kasvattanut monena kesänä myös auringonkukkia: isoja, korkeita, pieniä, erivärisiä, kerrottuja jne. Tänä vuonna vain yksi iso kukka kukki - kiitos siitä!


Tässä tillirivin sato korjattuna. ihana-aromista maustetta tuli varastoon melkein kahden kaupan maustepussin verran. Kasvulaatikossa kasvoi myös sileälehtistä persiljaa, lempimaustetta kirveliä, ruukuissa minttua, basilikaa, rosmariinia ja rakuunaa ja ne kaikki käytetiin tuoreeltaan. Onneksi en alkanut ähräämään kuivaamisen kanssa! 



 

Kasvatin myös härkäpapua, toista superfoodia ja tässä koko kesän sato. Härkäpapuhan ei ole mikään papu vaan hernekasvi, jota on Suomessa viljelty jo ammoisina aikoina. Nyt kasvi on tullut muotiin maukkaana ja muodikkaana proteiinin lähteenä. Aikaisemmin olin kokeillut härkäpapua ruuissa rouheena ja mieluumin käytän kyllä kotimaista tuotetta kuin esimerkiksi ulkomaista tuontisoijaa. Papanoitten keittämisen jälkeen ne kuorittiin ja vihreä sisus maistui meille kaikille, niin ihmisille kuin koirillekin. 


Ostin puutarhalta myös pari pensastomaattia ja yhden chilin taimen. Tässä chilin loistava sato, jota pakkanen on päässyt jo vähän nipistämään. Sadon koko selviää kun chiliä vertaa vieressä olevaan naulan kantaan. Eipä ollut hurraamista tomaattisadossakaan, mutta sain sieltä kumminkin muutamat makoisat tomaatit leivän päälle.

Kasvamassa oli myös pari kesäkurpitsan ja jättikurpitsan tainta. Kesäkurpitsat kasvoivat suhteellisen hyvin ja sain puolenkymmentä kurpitsaa ihan hyötykäyttöön. Jättikurpitsa kasvoi joenpenkalla siinä missä aina ennenkin. Kolmeen kuukauteen taimissa ei tapahtunut yhtään mitään muutosta, vaikka alkukesästä niillä oli molemmilla jopa omat pikku kasvihuoneet tuomassa lämpöä. Aikaisempina kesinä jättimäiset kasvustot kasvoivat melkein naapurin puolella toisella puolella jokea ja satoa tuli kymmeniä kiloja. Isoista keltaisista kurpitsoista olisi ollut kiva kaivella syyskoristeita.

Niin, että kannattiko? Kyllä kannatti! Jos ei tullut mahtisatoa, niin tulipahan ainakin paljon silmänILOA!