Ostimme Tyrnävän siemenpottumarkkinoilta 5 kilon pussin erinomaista Timoa ja siitä saatiinkin maailman parhaat uudet potut. Pottumaahan ei satsattu, vaan se raivattiin nokkospuskaan. Isäntä käänteli maan pariin kertaan jyrsimellä, potut lykättiin maahan, mullattiin kerran ja satoa tuli ilman sen kummempia ponnisteluja! Nyt varastossa on saavillinen eli 30 kiloa pottuja, jotka luultavasti ovat siellä vielä keväälläkin. Eli saadaan siemenperunat omasta takaa ja voidaan taas ihailla kasvun ihmettä.
Kokeilin ensimmäistä kertaa superherkun ja terveyskasvin lehtikaalin kasvatusta. Kasvatin osan taimista itse ja muutaman ostin puutarhalta. Osa taimista oli tummempaa mustakaalta, joka tunnetaan myös nimellä palmukaali. Lehtikaali kasvoi hyvin ja sitä oli mukava katsella, kunnes ötökät iskivät siihen, enkä monista yrityksistä huolimatta saanut niitä häädettyä. Muutaman kerran sain lehtiä itse maistella. Arvasin, että huonosti käy! Kerran olen nimittäin kasvattanut parsakaalta ja hävisin taistelun isoille, vihreille madoille.
Kukat kasvoivat hyvin! Kehäkukkaa kylvin suoraan kasvilavaan ja samettikukkaa jopa esikasvatin. Molemmat kukat toimivat puutarhurin apuna ötökkähäädössä ja kehäkukat ilostuttivat myös vaasissa sisällä ja ulkona. Loppukesästä myös lempikukat gladiolukset ja liljat kukkivat komeina.
Olen kasvattanut monena kesänä myös auringonkukkia: isoja, korkeita, pieniä, erivärisiä, kerrottuja jne. Tänä vuonna vain yksi iso kukka kukki - kiitos siitä!
Tässä tillirivin sato korjattuna. ihana-aromista maustetta tuli varastoon melkein kahden kaupan maustepussin verran. Kasvulaatikossa kasvoi myös sileälehtistä persiljaa, lempimaustetta kirveliä, ruukuissa minttua, basilikaa, rosmariinia ja rakuunaa ja ne kaikki käytetiin tuoreeltaan. Onneksi en alkanut ähräämään kuivaamisen kanssa!
Kasvatin myös härkäpapua, toista superfoodia ja tässä koko kesän sato. Härkäpapuhan ei ole mikään papu vaan hernekasvi, jota on Suomessa viljelty jo ammoisina aikoina. Nyt kasvi on tullut muotiin maukkaana ja muodikkaana proteiinin lähteenä. Aikaisemmin olin kokeillut härkäpapua ruuissa rouheena ja mieluumin käytän kyllä kotimaista tuotetta kuin esimerkiksi ulkomaista tuontisoijaa. Papanoitten keittämisen jälkeen ne kuorittiin ja vihreä sisus maistui meille kaikille, niin ihmisille kuin koirillekin.
Ostin puutarhalta myös pari pensastomaattia ja yhden chilin taimen. Tässä chilin loistava sato, jota pakkanen on päässyt jo vähän nipistämään. Sadon koko selviää kun chiliä vertaa vieressä olevaan naulan kantaan. Eipä ollut hurraamista tomaattisadossakaan, mutta sain sieltä kumminkin muutamat makoisat tomaatit leivän päälle.
Kasvamassa oli myös pari kesäkurpitsan ja jättikurpitsan tainta. Kesäkurpitsat kasvoivat suhteellisen hyvin ja sain puolenkymmentä kurpitsaa ihan hyötykäyttöön. Jättikurpitsa kasvoi joenpenkalla siinä missä aina ennenkin. Kolmeen kuukauteen taimissa ei tapahtunut yhtään mitään muutosta, vaikka alkukesästä niillä oli molemmilla jopa omat pikku kasvihuoneet tuomassa lämpöä. Aikaisempina kesinä jättimäiset kasvustot kasvoivat melkein naapurin puolella toisella puolella jokea ja satoa tuli kymmeniä kiloja. Isoista keltaisista kurpitsoista olisi ollut kiva kaivella syyskoristeita.
Niin, että kannattiko? Kyllä kannatti! Jos ei tullut mahtisatoa, niin tulipahan ainakin paljon silmänILOA!
