Tässä viime kesästä asti suunnitteilla ollut betonipuuhailu eli kynttilänjalat. Olin ostanut askartelubetonia ja jauhoämpäri on odottanut oikeaa hetkeä perähuoneen kaapissa aika pitkään. Taas jälleen kerran toteutus oli hankalampaa kuin ennalta osasin odottaa, eikä lopputulos oikein vastannut alkuperäistä visuaalista mielikuvaa. Materiaali on kyllä tuttu ja tiedän hankaluudet sen kanssa. Minulla oli sisältä pinnoitettuja pahvipurkkeja ja rautakaupasta ostin kupariset holkit kynttilänpitimiksi, sisämuottina on käytetty öljykynttilöitä.
Kuvittelin, että muoteista paljastuu tasaisen
sileitä luomuksia, mutta valu oli epätasaista ja kynttilän yläreuna parissa
jalassa aivan vino. No, eihän se betonin hiominen niin vaan onnistu! Tulee
paljon sotkua ja pitää työskennellä hengityssuojain naamalla ja suojalasit
päässä. Yritin tasoittaa yläreunaa hiekkapaperilla ja halpismanikyyrisetin
hiontalaitteella, mutta eipä se oikein onnistunut.
Lopulta keksin päällystää jalat betonitahnalla.
Olin nimittäin ostanut pinnoitesetin ja kokeillut jo betonointia onnistuneesti.
Tällä tahnalla voi nimittäin tehdä betonisen vaikka maitopurkista! Pakkauksessa
on pasta, tumma väriaine ja lasite, jotka sivellään työn päälle. Tahnalla
yritin tasoitella isoimmat kolot ja kuopat ja sain pahimman jalan yläreunasta
melko tasaisen.
Lopputulos: No, tulipahan tehtyä, kun oli niin pitkään suunniteltu. Ei jatkoon, eikä sarjatuotantoon varsinkaan. Nämä kolme jäävät nyt erinomaisiksi uniikkikappaleiksi.
Tässä betonipastalla käsitelty vanha kattolampun kupu. Taidan jatkaa tällä sivelylinjalla! :) |
2 kommenttia:
Olen aina kuvitellut, että betoni on vaikea materiaali ja taisit juuri todistaa sen. Vähän niinkuin pellava on sitkeän kutojan materiaali. Ja sekin vaatii myös vähäsen taitoa. Ihan hienoja nuo sinun aikaansaannoksesi ja minusta tuo sivelty kupu on kuin parhaimmankin taiteilijan työ. Tosi hieno. Elsi meni juuri iltanokosille, joten voin viettää hetken täällä blogistaniassa. Terveiset Kirkkonummelta Marja-Leena.
Onhan se aika vaikea ja epäterveellinenkin materiaali, kun pitää suojautua pölyltä. Kun noita hioin, niin alkoi silmiä jo kirvellä. Ja valujen pitää onnistua kerralla. Vaikea kyllä jälkikäteen hioa. Minulla oli ihan eri visiot näistä, ja koko ajan tekeminen mielessä. Nyt ei tarvitse enää miettiä. Suunnittelen jotain muuta. :D
Lähetä kommentti